maanantai 30. marraskuuta 2015

SADANNEN PÄIVÄN FIILIKSET

Mä kirjotin tän postauksen jo yli kuukausi sitten mutta se jäi julkaisematta ja lopulta unohtui kokonaan. Nyt mä kuitenkin päätin kaivaa sen luonnoksista näin sadannen päivän kunniaksi koska haluan teidänkin tietävän miten paljon vaihtovuosi antaa, niin hyvässä kuin pahassa. Pahalla tarkoitan niitä huonojakin päiviä, jotka kuuluu jokaisen vaihtarin vuoteen. Mä en tahdo antaa täällä pelkkää ruusuista kuvaa vaihtovuodesta, sillä sitä se ei ole, vaikka helposti sellaisen kuvan vaihtareiden blogeista ja instagrameista saa.

Mä olen ollut poissa Suomesta nyt vähän yli kolme kuukautta ja mulla on siis vielä noin puoli vuotta jäljellä tätä jenkkielämää. No mitkä on mun fiilikset tällä hetkellä? Näin kolmen kuukauden jälkeen elämä täällä on ihan tavallista arkea ylä-ja alamäkineen, toisella puolella maailmaa vaan. Kuitenkin oon ehdottomasti enemmän kuin tyytyväinen että päätin lähteä vaihtoon. Oon saanut kokea ja nähdä aivan valtavasti asioita näiden sadan päivän aikana ja voin jo nyt sanoa, että olisin menettänyt paljon jos en olis lähtenyt toteuttamaan mun unelmaa. Mä olen niin kiitollinen että mun perhe on tehnyt tän mulle mahdolliseksi!

Mä hyvästelin kaikki rakkaimmat ihmiset ja muutin asumaan vieraiden ihmisten keskelle. Mä olen panikoinut englannin puhumista, lentänyt yksin ensimmäistä kertaa elämässä, nähnyt New Yorkia, Idahoa ja Washingtonia, tutustunut uusiin mahtaviin ihmisiin, opetellut elämään uuden perheen ja siskon kanssa, maistellut mitä erilaisimpia ruokia ja myös ikävöinyt suomiruokaa, veneillyt ja kokeillut wakeboardingia ensimmäistä kertaa, ottanut miljoona kuvaa upeista maisemista, jakanut kokemuksia muiden vaihtareiden kanssa, kokenut oikeaa High School elämää, metsästänyt homecoming mekkoa, ollut miljoonissa jenkkifutis peleissä, käynyt kampaajalla ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen värjäämässä hiukset, pukeutunut homecoming-viikolla mitä erilaisimpiin asuihin, kokenut homecoming-tanssit, käynyt elämän ensimmäisesssä sunnuntaikirkossa, hämmentynyt jenkkien oudoista tavoista, kokeillut golfia, jousiammuntaa, laitesukellusta ja oikealla aseella ampumista, viettänyt vaihtari-iltoja, järjestänyt halloween-bileet hostsiskon kanssa, ollut trick-or-treat kierroksella, varannut matkan helmikuuksi Havaijille, mennyt ihka oikealla koulubussilla kotiin, kokenut kiitospäivän, shoppaillut black fridayna, opettanut suomalaisia sanoja ja saanut mitä ihmeellisimpiä kysymyksiä Suomeen liittyen. Ennen kaikkea mä olen ollut ylepä itsestäni. Jos mä en olisi lähtenyt vaihtoon, en olisi todennäköisesti ikinä kokenut suurinta osaa näistä asioista.
Vaikka vaihtovuosi on täynnä uusia asioita ja upeita kokemuksia, se on samalla myös todella rankka.  Mä olin kuullut ja lukenut paljon kulttuurishokista ja koti-ikävästä ennen tänne tuloa, ja ihmettelin miksen oikeastaan ikävöinyt suomea ekojen viikkojen aikana. Sitten se iski. Tasan neljän viikon jälkeen skypetin Suomeen ensimmäisen kerran ja sen puhelun jälkeen mun olo oli kamala. Sen jälkeen mulla on ollut aina silloin tällöin vähän pienempää ja suurempaa ikävää Suomeen. Mulle henkilökohtaisesti rankinta täällä on ollut se, etten pysty aina ilmaisemaan itseäni kunnolla. Mun englanti ei ollut kovin hyvällä pohjalla tänne tullessa joten puhuminen ja porukkaan mukaan pääseminen on ollut välillä todella vaikeaa. Oon huomannut täällä miten paljon äidinkieli mulle oikeasti merkitsee. Vaikka tuun varmasti lähtemään joskus uudestaan maailmalle tämän vuoden jälkeen vähän pidemmäksi aikaa, tiedän että tuun palaamaan kuitenkin aina takaisin Suomeen. Oon ymmärtänyt että mun koti on siellä missä mun läheiset on, siellä missä mua ei pidetä erilaisena, siellä missä voin käyttää omaa äidinkieltä. Monia asioita oppii arvostamaan yleensä vasta kun ne menettää, ja taas se on tullut huomattua.Mä en voi sanoin kuvailla miten vaikeaa oli jättää kaikki rakkaat ihmiset Suomeen ja lähteä yksin maailmalle. Se ei ollut helppoa. Vaihtovuosi ei oo helppo. Nyt mä ymmärrän miks vaihtarit sanoo ettei sitä voi ymmärtää ennen kuin sen itse kokee. Mä tiedän, että tuun päästämään vielä miljoona kyyneltä ennen kotiinpaluuta, mutta mä myös tiedän, että kaikki on sen arvoista. Mä tykkään haasteista enkä edes haluais tän olevan liian helppoa. Myös mun arvostus Suomea kohtaan on noussut täällä ihan uusiin sfääreihin ja voin todellakin sanoa että oon onnellinen suomalainen. Muistakaa tekin olla! Vaihto on jo näin lyhyessä ajassa kasvattanut mua niin paljon, että en malta odottaa tietää miten paljon mun ajatusmaailma on muuttunut kun kesäkuussa palaan Suomeen. Vaikka tällä hetkellä tuntuu että lähtöön on vielä pitkä aika, tiedän että oon ihan pian halaamassa perhettä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tää ajatus auttaa mua tsemppaamaan läpi kaikkien huonojen hetkien, sillä mä tuun loppujen lopuksi olemaan täällä vain murto-osan mun elämästä ja mä haluan nauttia siitä!
Vaihtoa odottaessa mä luin paljon entisten vaihtareiden blogeja. Musta on hienoa huomata että koen samoja asioita mitä oon kuullut muilta vaihtareilta ja ymmärrän asioita oikeasti, en vain luule ymmärtäväni niin kuin ennen. Nyt mä tiedän, että sillä minne päin Jenkkejä vaihtoon tuut menemään ei oo suurta merkitystä, vaan niillä ihmisillä sun ympärillä on. Ne ihmiset siellä kohdemaassa tekee sun vuodesta upean. Mulla on käynyt aivan mahtava tuuri hostperheen suhteen. Nää on ottanut mut ihanasti osaksi heidän perhettään, vienyt mua upeisiin paikkoihin ja näyttänyt mulle uusia asioita. Mä olen tutustunut uusiin ihaniin ihmisiin koulussa ja saanut paljon uusia kavereita ja jopa ystäviä. Oon niin kiitollinen että vanhemmat Suomessa on antaneet mulle mahdollisuuden kokea tän vuoden ulkomailla ja mä tiedän jo nyt, että täältä lähtö tulee olemaan todella vaikeaa. Nyt mä aijon kuitenkin nauttia tästä puolesta vuodesta mitä mulla on vielä jäljellä!

4 kommenttia:

  1. hienoo että kerroit myös tälläsiä ikäviä juttuja, koska niin kun sanoit niin monien vaihtarien blogeista ja instagrameista saa sellasen vaikutelman, että elämä vaihtarina on täydellistä koko ajan. ois kiva jos päivittelisit tänne enemmänkin sun tekemisiä ja kuvia sieltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin saa, mutta harvoin se oikeasti pitää kenenkään kohdalla paikkansa! Vaihtovuoden saa oikeesti ihan naurettavan helposti näyttämään täydelliseltä sosiaalisen median avulla. Ja joo pitäis yrittää olla vähän aktiivisempi! :D

      Poista
  2. Ihana teksti Anna, tsemppiä sinne ja kuulostaa tutulta hei tä teksti!! Nyt vaa kohti uusii seikkailui, oot ihan paras, hyvää jouluaikaa sinne :*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep, vaihtari ymmärtää vaihtaria ;) samoin ihana :*

      Poista